Kulttuurimatka Barcelonaan
KUVIA

Torstaina 15.9.2011 espanjan opettaja Maarit, ”apuope” Ulrika ja 17 lukiolaistyttöä kokoontuivat Helsinki-Vantaan lentokentälle. Vihdoin oli tullut aika lähteä Barcelonaan tutustumaan kulttuuriin ja kieleen, unohtamatta tietenkään espanjalaista tunnelmaa kaduilla, kaupoissa ja ravintoloissa. Matka alkoi alusta lähtien erinomaisesti, kaikki olivat paikalla jo paljon ennen sovittua aikaa. Vaihto Amsterdamin kentällä antoi tytöille mahdollisuuden tutustua hullunkurisiin ostoskärryihin ja ostaa nyrkin kokoisia kimpaleita suklaata. Näillä eväillä sekä tietysti lentokoneen aina yhtä herkullisilla aterioilla pärjättiin Barcelonaan asti.
Paikallisten virkailijoiden ystävällisyydestä johtuen saimme perillä lähestulkoon oman bussin, jolla matkasimme lentokentältä keskustaan. Maaritin pettämättömällä suuntavaistolla (ja muutamien kyselyjen jälkeen) löysimme hotellin, joka kaikkien iloksi oli ison aukion laidalla. Huoneiden jaon jälkeen olikin kiire päästä nauttimaan espanjalaisesta ruuasta, jota lähistöllä oli tarjolla yllin kyllin. Kotiintuloaika asetettiin ja säännöt käytiin läpi, minkä jälkeen kaikki riensivätkin ympäristön ravintoloihin.
Olimme päättäneet etukäteen, että eniten aikaa vievä retki tehdään heti ensimmäisenä päivänä. Niinpä perjantaina kokoonnuimme aamiaisen jälkeen hotellin aulaan kello yhdeksän. Kuten paikallisetkin, hyppäsimme Barcelonan kuuluisalla Las Ramblas -kadulla metroon, ja ajoimme sillä rautatieasemalle saakka. Siellä Maarit osti liput kaikille Salvador Dalin synnyinkaupunkiin, Figueresiin. Visan vinguttua kaikkiaan 19 kertaa (jostakin ihmeen syystä liput oli kerta kaikkiaan pakko maksaa erikseen), valtasimme junassa yhden vaunun.
Koko päivän kestävästä reissusta pääosa ajasta kului tietysti Dalin museossa. Siellä oli mitä eriskummallisimpia taideteoksia, kuten maalauksia, jotka näkyivät oikein ainoastaan heijastuessaan pullon kyljestä. Aikaa jäi kuitenkin hieman kiertää kaupunkiakin. Ainakin yhdet pinkit korkokengät tarttuivatkin matkaan Figueresistä. Barcelonassa olimme takaisin noin kuuden aikaan illalla. Jälleen kaikki saivat mennä omille teilleen, ”supermercadoon” ostamaan ruokaa, tutustumaan kaupunkiin, syömään ja lepäämään.
Jo vilpoiseen Suomeen verrattuna 30 asteen helteet tuntuivat melkoisilta, varsinkin kun lauantaiaamuna kiipesimme monet portaat ja kiemuraiset hiekkaiset pikkutiet ylös päästäksemme Gaudín suunnittelemaan Güellin puistoon. Mutta kyllä se oli sen arvoista! Ensin kävelimme näköalapaikalle, minkä jälkeen jatkoimme matkaa (tällä kertaa alamäkeen) Gaudín museolle. Museon lisäksi puistossa oli useita Gaudín suunnittelemia rakennuksia, sekä tietysti tasanteet, portaat, mäet ja holvit. Itse puisto onkin upea esimerkki maisema-arkkitehtuurista ja se kuuluu UNESCON maailmanperintöluetteloon. Ihanan mutta myös hikisen päivän kruunasivat jäähedelmäjuomat, minkä jälkeen kaikilla oli omaa aikaa tutustua kaupunkiin.
El Barrio Gótico sijaitsee Barcelonan vanhassa kaupungissa ja onkin kaupungin vanhin osa. Monet rakennukset ovat keskiajalta ja jopa jäänteitä Rooman valtakunnan ajalta on nähtävissä. Sunnuntaiaamuna suuntasimmekin jalan Barrio Góticoon, sijaitsihan se aivan hotellimme lähellä. Ensin teimme kierroksen goottilaisessa katedraalissa Barrio Góticon keskellä, minkä jälkeen tutustuimme viereisen museon antimiin. Kaiken päätteeksi osallistuimme vanhojen tätien ja setien seuraan tanssimaan kansantansseja katedraalin edessä olevalla aukiolla. Siinä olikin jännitystä kerrakseen.
Vaikka olikin syyskuun puoliväli, olimme päättäneet käydä tutustumassa Barcelonan satamaan ja rantaan, onhan Barcelona sentään kesäisin vilkas rantakaupunki. Tietysti helteisten päivien jälkeen sunnuntaina olikin pilvistä. Siitä huolimatta lähdimme reippaasti astelemaan kohti satamaa. Puolivälissä matkaa vähän ripotteli vettäkin, ja siinä vaiheessa osa ryhmästä siirtyi satamassa sijaitsevan ostoskeskuksen puolelle. Osa kuitenkin jatkoi matkaa urheasti hiekkarannalle, olihan tätä retkeä suunniteltu jo torstaista asti. Mikä riemu syntyikään, kun tytöt juoksivat bikinit päällä meren aaltoihin. Siellä sai hyppiä ja sukeltaa ja joskus jopa uidakin ennen seuraavan aallon tuloa. Vedessä kului varmaan tunti, eli päivän liikunnat oli varmasti saatu aaltoja vastaan taistellessa, mutta sitten alkoi väsyttää. Ja kuinka sattuikaan, juuri kun olimme päässeet hiekalle ja vaihtaneet kuivaa päälle, alkoi kunnon rankkasade. Meillä vedessä olleilla oli oikeastaan aika lämmin, sen sijaan rannalle odottelemaan jääneillä oli jo vähän vilu. Lähdimme siis tallustamaan hotellia kohti. Sade kuitenkin vain yltyi, ja hetken päästä olimme kaikki kuin uitettuja koiria ja kahlasimme nilkkoja myöten vedessä. Kyllä hotellimme vieressä katoksen alla seisovat ihmiset saivatkin oikean naurunremakan nähdessään meidät! Mutta tytöt olivat intoa täynnä, sade tuntui vain lisäävän heidän iloaan!
Osa tytöistä oli jo käynyt kokeilemassa tapaksia illalla ja churroja aamiaiseksi. Tänään päätimme kuitenkin mennä kaikki yhdessä lähellä sijaitsevaan tapas-ravintolaan. Nautimme manchego-juustosta, jamón serranosta, calamareista, tortillasta ynnä muista tyypillisistä espanjalaisista herkuista. Illallisen jälkeen kaikille jäi vielä vähän omaa aikaa. Onneksi hotellimme sijaitsi aukiolla, joka oli täynnä ravintoloita ja ihmisiä, jolloin tyttöjen oli turvallista istua ravintoloissa vähän pidempään. Aukion keskustassa seisovat poliisit toivat tietysti turvantunnetta vielä lisää.
Viimeisenä päivänä nappasimme jälleen metron aamulla, ja matkasimme sillä Sagrada Famílialle, Gaudín suunnittelemalle kirkolle. Sitä on rakennettu vuodesta 1882 lähtien, mutta rakennustyöt ovat edelleen kesken. Kirkossa järjestetään kuitenkin jumalanpalveluksia päivittäin. Sagrada Família oli Gaudílle ilmeisesti varsin tärkeä, sillä hän vietti elämänsä viimeiset 16 vuotta asumalla itse kirkossa. Kirkon jälkeen matkamme jatkui kävellen kohti Gaudín suunnittelemia rakennuksia, Casa Battlóta ja La Pedreraa. Oli Gaudílla ainakin mielikuvitusta! Loppupäivän tytöt saivat viettää vapaasti kaupunkiin tutustuen, ostoksia tehden ja tuliaisia etsien.
Vaikka matkamme sujui muuten erinomaisesti, hotelli sijaitsi loistavalla paikalla, päiväretket sujuivat ongelmitta ja kaikilla oli hauskaa, emme välttyneet kaikilta ikävyyksiltä. Barcelona on tunnettu taitavista taskuvarkaista, ja ikävä kyllä yksi tytöistä joutui kenkäkaupassa varkauden uhriksi. Maanantai-iltana tutustuimme siis myös Barcelonan poliisilaitoksen toimintaan joidenkin tyttöjen kanssa. Rikosilmoitusta tehtiin tarkkaan ja hartaasti, sillä ilman sitä ei vakuutuksesta saa korvauksia. Onneksi kaikki pysyivät kuitenkin terveinä, eivätkä itse tytöt joutuneet vaaraan, vaikka lompakolle huonosti kävikin.
Kiitokset siis kaikille osanottajille erinomaisesti onnistuneesta ja hauskasta matkasta!
Ulrika ja Maarit